Ihmisen mikrobiomilla (joka sijaitsee epidermiksen pinnalla sekä kaikissa elimistön elimissä ja putkissa, jotka ovat alttiina ilmalle) on syvällinen vaikutus paitsi fyysiseen myös psyykkiseen terveyteemme. Tiesitkö, että kaikkien terveessä kehossa olevien mikrobien koko DNA on 200 kertaa ihmisen DNA:ta suurempi? Ja lisäksi jotkut näistä mikrobien geeneistä eivät ainoastaan auta itseään vaan myös meitä!
Micromiobe
Mistä saamme mikrobiomin? Äidin kohdussa syntyvän lapsen katsotaan olevan steriili. Vasta syntyessään vauva altistuu ensimmäisen kerran äidin mikrobiomille kulkiessaan neitsytkanavan läpi. Tällä on yhdessä rintamaidosta saatavan mikrobiomin kanssa olennainen rooli immuunijärjestelmän kehityksen alkamisessa. Myöhemmin elämässä mikrobiomiin vaikuttaa jatkuvasti altistuminen ympäristölle.
Eräs mielenkiintoinen seikka tässä yhteydessä on se, että koirien kanssa leikkiminen (ei kuitenkaan kissojen! Ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, hyvä ravitsemus ja lääkkeiden välttäminen on vain yksi tekijä mikrobiomin terveenä pitämisessä. Mitä mikrobit tekevät mielialallemme ja aivoillemme? Nyt tiedämme, että mikrobit avustavat muun muassa ruoansulatusta, immuunijärjestelmän toimintaa ja vitamiinien muodostumista.
Tiesitkö?
Tarkka mikrobeilla on osansa tunteissamme ja mielen kehityksessä? Mikrobit tuottavat kahta tärkeää yhdistettä, ARA:ta ja DHA:ta, jotka molemmat ilmoittavat aivosoluille, että ne jakautuvat. Näin ollen nämä kemikaalit ovat ratkaisevan tärkeitä imeväisille ja pikkulapsille, koska heidän aivonsa ovat vielä kasvussa ja kasvavat. ARA:n ja DHA:n on osoitettu olevan keskeisessä asemassa muistin ja oppimisen kannalta.
Lisäksi suolistobakteerit lähettävät signaaleja mieleen, sillä ne tuottavat muun muassa sellaisia välittäjäaineita kuin melatoniinia (säätelee tulehdusta ja unta), asetyylikoliinia (säätelee hormonitoimintaa ja REM-unen toimintaa), GABA:ta (säätelee ahdistuneisuutta) ja dopamiinia (säätelee mielialaa, sosiaalista käyttäytymistä, ruokahalua, libidoa, muistia ja unta).
Toisin sanoen suolistomikrobiston tila voi suurelta osin määrittää, oletko masentunut vai onnellinen. Syö runsaasti liukenevaa ja liukenematonta kuitua probioottisten elintarvikkeiden lisäksi. Vältä sokeria, alkoholia ja elotonta (eli prosessoitua) ruokaa. Vältä antibiootteja - ne eivät tapa pöpöjä, vaan tappavat kaikki hyvät bakteerit ja luovat patologisia bakteereja vastustuskykyisemmiksi.
